Yrittäjä ja somevaikuttaja Beata Leppilampi kertoo häpeilemättä olevansa hyvin ylpeä.

Arkistovideo: Beata nai Mikko Leppilammen kesällä 2022

Janne Ahosen illanvietto herätti raivoa

Mainos 1 / 2. Video jatkuu mainoksen jälkeen

Beata ei kuitenkaan viitannut Instagram-julkaisussaan (ke 26.11.) luonteeseensa. Päin vastoin, hän ylpeilee toisen saavutuksesta.

Beatan nelivuotias esikoispoika on juuri oppinut lukemaan. Ja äidin on syytäkin olla ylpeä, sillä tämä on perin harvinaista.

Yleensä koulun alkaessa seitsemänvuotiaana noin kolmannes lapsista lukee. Vasta nelivuotiaat varhaislukijat ovat silti erittäin harvinainen ilmiö, vaikkakaan ei mikään tavaton tilanne.

Hyvin pienenä aloittavat varhaislukijat ovat jopa yleistymään päin. Syynä on vanhempien kasvatustietoisuus ja varhaiskasvatukseen lisätty kielellinen aines aivan kirjainten tunnistamisesta alkaen.

Uudessa somejulkaisussaan Beata on videoinut, kuinka hänen esikoispoikansa hitaasti ääntämällä muodostaa sanoja kirjaimista ja lukee hapuilematta oikein.

Mukana on myös kuva pojan treenaamista varten kirjoitetut sanat. Joukossa on pojan, kissan lisäksi pieru, pissa, kakka ja peppu.

– Ja kyllä, hassuilla sanoilla on kivempi harjoitella, Beata kirjoittaa kuvatekstissään huutonauruemojin kera.

Ennen huumorikommenttiaan äiti suitsuttaa tunnettaan poikansa puolesta.

– Mä oon niin ylpeä tästä!!!

Myös nimiä on treenattu lukemaan. Nimet ovat tuttuja: Leppilampi ja Mikko-isä sekä lasten nimet Gabriel ja Kaspian ja vielä Mikon toinen nimi Johannes.

Oppimisen salaisuutta ja lapsensa auttamisen tapaa Beata jakaa innoissaan muillekin. Jokainen kuvauksen kommentteihin sanan “read” kirjoittanut saa Beatalta yksityisvinkkinä konstit, joilla heillä onnistuttiin.

Beata on jo ennenkin ottanut kantaa lukemisen puolesta. Hän kertonut, mitä heillä tehdään, jotta kirjojen maailma avautuisi lapsille.

Syynä oli shokkiuutinen, että monet lapset eivät osaa tai jaksa tutustua kuvakirjoihinkaan.

Pojan nyt osoittamat tulokset nousevat osin samoista rakennusaineista, joista Beata jo ehti puhua.

Tuttua on esimerkiksi kirjojen jättäminen esille ja hyllyissä niin matalalle, että niihin on helppo ja kiva tarttua. Samoin asenne on ollut jo kauan tärkeää: oppiminen on kivaa eikä opettamista, ja tutustuttavat materiaalit ovat hauskoja, arkisia ja esillä.

Lisäksi Beata antaa useita pieniä käytännön vinkkejä. Esimerkiksi sen, että kirjaimet kannattaa opettaa äänteinä eikä niminä. Niinpä kirjain s opetetaan lapselle “ässän” sijaan sanomalla sss, ääntämällä kirjaimen merkitsemä äänne.